Kanariansaaret olivat erittäin tärkeitä Kristoffer Kolumbuksen matkalla uuteen maailmaan. Sen lisäksi, että ne olivat viimeinen satama Euroopassa, josta karavellit lähtivät lopulta pitkälle matkalleen, saarilla laivat varustettiin matkaa varten. Saarten luonnonrikkaudet, juomaveden laatu ja asukkaiden ystävällisyys saivat retkikunnan asettumaan useiksi viikoiksi alueelle saadakseen voimaa ennen pitkälle matkalle lähtöä.
Kohti uutta maailmaa
3. elokuuta 1492 karavellit Santa María, La Pinta ja La Niña lähtivät Palos de la Fronterasta kohti Kanariansaaria, viimeistä satamaa ennen uuden Intian meritien etsimistä.
Laivue saapui saarille 9.elokuuta. Saarilla matkakunta käytti tilaisuutta hyväkseen, huolsi laivat ja värväsi kanarialaisia merimiehiä, jotka tunnettiin taitavina merenkulkijoina ja merien tuntijoina. Lopulta 6.syyskuuta Kristoffer Kolumbuksen retkikunta lähti kohti Aasian itärannikkoa.
12. lokakuuta 1492, 36 päivän matkan jälkeen, merimies Rodrigo de Triana huusi La Pintan mastosta kauan odotetun lauseen "maata näkyvissä". Mutta matkaajat eivät astuneet Aasian mantereelle, vaan uuteen maailmaan. Kristoffer Kolumbus muutti historian kulkua.
Kanariansaarten vaikutus Amerikassa
Kaksi seikkaa tekivät Kanariansaarista pakollisen kulkureitin uuteen maailmaan suuntautuvalla matkalla: se oli pasaatituulten virtausten alueella ja siellä sijaitsi Euroopan läntisin linnake. Kolumbuksen löydön jälkeen Kanariansaarten ja Amerikan historiat ovat kietoutuneet läheisesti toisiinsa.
Kanariansaarilta lähtivät ensimmäiset sokeriruo'on ja banaanin siemenet Amerikkaan. Sama tapahtui pian myös sian, vuohen, koiran ja lampaiden kanssa, jotka levisivät nopeasti koko Antillien alueelle. Amerikasta saarille tuotiin peruna, jossa se yleistyi nopeasti ennen Euroopan mantereelle leviämistään.
Lisäksi monet kanarialaiset nousivat laivoihin ja päätyivät perustamaan kaupunkeja, kuten Buenos Aires vuonna 1536 tai Santa Marta, Caracas, Montevideo ja Havanna, joissa heidän vaikutuksensa on edelleen käsinkosketeltavissa.
Gran Canaria
Museo on perustettu entiseen kuvernöörin taloon. Kristoffer Kolumbus pyysi kuvernööriltä apua La Pintaan niemimaalta matkaamisen aikana aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseen. Osa tätä historiallisesti arvokasta rakennusta on säilynyt alkuperäisessä olomuodossaan 1500-luvulta. Pelkästään astumalla sisään voi palata suurten löytöretkien aikaan ja tutustua vuorovaikutteisesti ensimmäisen Amerikan-matkan tapahtumiin ja siihen, miten Kanariansaaret ovat vaikuttaneet tähän virstanpylvääseen.
La Gomera
Kolumbuksen talo, Casa Colón, La Gomeralla on ihanteellinen paikka ymmärtää, miksi saari oli tämän genovalaisen merimiehen heikkous. Runsaan arkeologisen ja historiallisen materiaalin ansiosta voi tutustua aikakauden La Gomeraan ja sen asukkaiden keskeiseen rooliin löytöretkessä. Lisäksi museo sijaitsee kauniissa 1600-luvun kanarialaista arkkitehtuuria edustavassa rakennuksessa. Se on kunnostettu alkuperäistä ulkoasua mahdollisimman paljon kunnioittaen. Poikkeuksellinen paikka tutustua historiaa muuttaneeseen löytöön ja sen ympärillä piileviin salaisuuksiin.
Kolumbus La Gomerassa, reitti löytäjän löytämiseksi
Sanotaan, että Kristoffer Kolumbus ihastui La Gomeran saareen astuessaan sille ensimmäistä kertaa. Kerrotaan myös, että saaren pääkaupungissa, San Sebastiánissa, hän eli suuren rakkaustarinan saarelaisen Beatriz de Boadillan kanssa.
Kolumbuksen La Gomeran reitti ei voi alkaa muualta kuin Torre del Conde -puolustustornilta, jossa saaren asukkaiden mukaan rakastavaiset tapailivat salaa. Nykyään se on yksi saaren suosituimmista nähtävyyksistä ja sen sisällä on mielenkiintoinen karttanäyttely.
Muutaman metrin päässä siitä on Casa de la Aguada, saaren herrasväen ensimmäinen asumus. Kolumbuksen kerrotaan ottaneen vettä ensimmäiselle matkalleen La Gomeran pääkirkon, Nuestra Señora de la Asunciónin, lähellä sijainneesta kaivosta. Kolumbus rukoili kirkossa matkansa onnistumista.