Mikä on tämän myyttisen puun tarina? Mikä oli sen salaisuus? Miksi bimbachet, El Hierron saaren ensimmäiset asukkaat, palvoivat puuta? Vuosisatoja sitten selviytyminen tällä ainutlaatuisella saarella oli todellinen haaste, sillä siellä ei ole lähteitä, jokia eikä kaivoja. Mutta onneksi saarella oli pyhä puu, joka oli todellinen elämän lähde koko väestölle.
Näiden alkuasukkaiden tarina olisi voinut loppua hyvin lyhyeen, ellei saarella olisi kasvanut Garoé-puuta, suurta til-puuta (kanarianviherlaakeripuu), jota palvottiin, sillä se oli pääasiallinen ja todennäköisesti ainoa makean veden lähde saarella monien sukupolvien ajan. Tämä ainutlaatuinen puu kasvoi 1 000 metrin korkeudessa ja sillä oli voima luoda sadetta lehtiensä alla. Itse asiassa puun nimi on peräisin saariston alkuperäisasukkaiden guanchien kielestä, ja se tarkoittaa jokea. Bimbachet keräsivät talteen jokaisen pisaran, joka tihkui sen rungossa olevista onkaloista ja pienistä puun ympärille kaivetuista syvänteistä. Se oli elintärkeä tekijä, joka ei pelkästään auttanut heitä sammuttamaan janonsa, vaan myös mahdollisti karjan juottamisen ja esimerkiksi ohran viljelyn.
Tämä puu pelasti myös espanjalaiset näiden saavuttua El Hierron saarelle. Ilman juomavettä saarelle saapuneiden laivojen miehistöt alkoivat kärsiä veden puutteesta. Eräs nuori alkuasukastyttö toi tämän sadepuun tuoman veden pelastaakseen andalusialaisen sotilaan, johon hän oli rakastunut. Muutamia vuosisatoja myöhemmin, vuonna 1610, voimakas hirmumyrsky tuhosi koko alueen ja kaatoi puun. Mutta yli 400 vuotta aidon puun katoamisen jälkeen, Garoé on entistä vahvemmin läsnä El Hierron saarella. Puu istutettiin uudelleen vuonna 1949 ja siitä tuli saaren lipun keskeinen symboli. Lisäksi nykyään paikalla on myös tiedotuskeskus, jossa on kaikenlaista tietoa tästä niin erikoisesta puusta.
Garoén todellinen salaisuus on peräisin taivaalta
Kun bimbachet (El Hierron saaren ensimmäiset asukkaat), saaren alkuasukkaat, pitivät puuta pyhänä, he olivat täysin oikeassa. Garoé-puu sijaitsi korkealla ja pystyi tiivistämään kosteutta matalalla kulkevista pilvistä muuttaen sen vedeksi, ja näin Garoé-puu sai elämän syntymään ympärilleen. Tätä ilmiötä kutsutaan nimellä vaakasade, ja yhdessä tulivuoriperäisen maaperän erityisten kovettumisominaisuuksien kanssa se on yksi pääasiallisista syistä, miksi läntisimmillä saarilla kuten El Hierrolla ja La Gomeralla kasvaa suorastaan taianomaisia metsiä.
Bimbache-alkuasukkaiden jalanjäljillä
Kävely näillä pienillä pilvien luomilla keitailla ja nauttiminen loputtomista erilaisista vihreän sävyistä voi olla hyvin erityinen kokemus. Tarjolla on merkittyjä reittejä ja polkuja kaikentyyppisille kävelijöille. Näin voit tutustua näiden alueiden vastakohtaisuuksiin kaikkina vuodenaikoina. Yksi hyvä esimerkki on Ruta del Agua -reitti, noin 16 kilometrin pituinen kiertoreitti Garoé-puuta ympäröivällä alueella. Reitin varrella voit tutustua omaan tahtiisi laurisilva-metsiin ja Fayal-Brezaliin (puukellokanerva-kanarianmyrttimetsä). Siellä on vanhoja raunioita ja vesialtaita, vaikuttavia näköalapaikkoja kuten La Caldera, ja muita salaisuuksia, kuten Gorona del Vienton vesituulivoimala. Tämä innovatiivinen laitos tuottaa koko El Hierron saarelle 100 prosenttisesti kestävää energiaa ja se tunnetaan nimellä 2000-luvun Garoé.
Toinen hieno tapa tutustua tarkemmin tähän alueeseen on käydä El Julanin kulttuuripuistossa, saaren toisessa päässä. Bimbache-alkuasukkaat jättivät juuri tälle alueelle eniten näytteitä kaiverretuista kalliopiirroksista, joita ei ole vielä pystytty tulkitsemaan, ja sieltä on löytynyt myös primitiivisiä työkaluja ja muumioituneita vainajia.