El Hierro julistettiin biosfäärireservaatiksi vuonna 2000 ja siellä on valtavat luonnonrikkaudet. Se on myös satojen eläinlajien koti, joista joitakin voi tarkkailla ainoastaan tällä saarella.
Jos tarkastellaan numerotietoja, El Hierrolla on lähes 12 000 asukasta. Mutta jos katsotaan hiukan tarkemmin, saaren maisemien siimeksessä huomaa helposti, että sen väestö on paljon suurempi. Lintuja, matelijoita, kaloja, niveljalkaisia... Saarella on luetteloitu yli 2 600 kasvi- ja eläinlajia, joista yli 600 on Kanariansaarten kotoperäisiä lajeja ja joista 100 löytyy vain tältä saarella. Kuka voisi uskoa, että 278 neliökilometrin alueella voi olla niin paljon elämää?
El Hierron jättiläislisko, isohierronlisko, on erittäin uhanalainen saaren symboli
Sisiliskoja näkee saarella paljon ja helposti. Mutta yksi niistä on todellinen kuningas. Sen tieteellinen nimi on Gallotia simonyi, joka annettiin sille itävaltalaisen luonnontieteilijän Oskar Simonyn kunniaksi. Kuitenkin ranskalaiset valloittajat olivat havainneet liskot jo vuosisatoja aikaisemmin, ja kuvailleet niitä kronikoissaan ”jättiläismäisiksi, kissankokoisiksi liskoiksi”. Ja tämä tukeva ja pitkäikäinen lisko voi aikuisena saavuttaa 75 senttimetrin pituuden ja se voi elää yli 35-vuotiaaksi. Se on kaikkiruokainen, rauhallinen ja muiden hierrolaisten tapaan se rakastaa aurinkoa, josta se nauttii 90 prosenttia ajastaan.
Kuten useat löydetyt fossiilit osoittavat, aikoinaan jättiläisliskoja asui lähes koko saaren alueella. Mutta muiden tekijöiden lisäksi uusien asukkaiden saapuminen, viljelysalueet ja uusien haitallisten vieraslajien tulo saarelle vähensi liskokantaa niin, että se oli vaarassa kadota lähes kokonaan. Vuonna 1975 isohierronlisko julistettiin rauhoitetuksi lajiksi ja siitä lähtien on käynnistetty erilaisia aloitteita ja hankkeita sen säilymisen takaamiseksi, kuten Lagartario, yleisölle avoin ja tähän tarkoitukseen täysin omistettu elvyttämiskeskus.
Nykyään El Hierron jättiläisliskoja asustaa Risco del Tibatajen erityisessä luontoreservaatissa saaren pohjoisosassa, sekä Roque Chico de Salmorilla, joka on pieni suojeltu saari hyvin lähellä saaren luoteisrannikkoa. Jättiläisliskokanta on voimakkaasti hajaantunut, mutta kasvaa koko ajan elvyttämisohjelmien ansiosta, joita toteutetaan eri puolilla saarta alueilla, jotka sopivat niiden kehittymiseen.
Pieni ja erikoinen perenquén de Boettger
Kanariansaarilla gekkoja kutsutaan nimellä perenquén, ja kyseessä on erityisesti Välimeren alueelle tyypillinen gekkolaji. Tästä huolimatta yli 30 olemassa olevasta gekkolajista neljä päätti ilmeisesti elää juuri tässä saaristossa. Tällainen on perenquén de Boettger (Tarentola boettgeri), pieni kotoperäinen gekkolaji, joka piiloutuu vikkelästi saaren kivien alle vain seitsemän sentin pituutensa ansiosta.
Ne ovat erittäin sopeutuvaisia, minkä ansiosta niitä voi nähdä erityisesti yöllä missä tahansa luontoympäristössä, vaikka ne ovatkin hyvin harvinaisia yli 400 metrin korkeudessa tai korkeakasvuisten kasvistojen alueella, kuten laurisilva-metsissä tai mäntymetsiköissä, joissa niiden mahdollisten saalistajien läsnäolo on todennäköisempää. Tästä syystä ja johtuen niiden ainutlaatuisuudesta, perenquén de Boettger on lisätty Kanarian rauhoitettujen lajien luetteloon.
Korkealla liiteleviä kotoperäisiä eläimiä
El Hierron saaren luonnon magneettinen kauneus tuntuu kiinnittävän kävijän katseen maahan. Mutta jos nostat katsettasi 45 astetta ylöspäin, voit tarkkailla lintulajeja, kuten pinzón de El Hierro (Fringilla canariensis ombriosa), peippojen heimoon kuuluva alalaji, joita ei voi nähdä muualla.
Se ei kuitenkaan ole ainoa. Saarella voi havaita jopa 40 kotoperäistä lintulajia, kuten mosquitero canario, herrerillo canario tai reyezuelo sencillo canario, yksi Euroopan pienikokoisimmista linnuista, joita asustaa joissakin El Hierron metsissä. Ornitologian ystävät pääsevät tarkkailemaan myös petolintujen lentoa, kuten arabihaukka tai kalasääski, ja harvinaisia merilintuja, kuten makaronesianliitäjä tai tyrskyliitäjä, luonnollisessa elinympäristössään.
Nauti kotoperäisestä eläimistöstä vastuullisesti
El Hierron saarella on paitsi hämmästyttävä luonto ja eläimistö, myös yli 250 kilometriä polkuja, jotka on mukautettu niin, että kaikkeen pääsee tutustumaan vapaasti. Tästä huolimatta El Hierron saaren ekosysteemi on hauras, mikä vaatii sen, että tutustuminen tapahtuu vastuullisesti.
Voidaksemme nauttia eri lajien tarkkailusta ja samalla suojella ympäristöä, ihmisen väliintulon vähentäminen minimiin on erityisen tärkeää. Tämä tarkoittaa sitä, että luonnossa liikuttaessa on vältettävä melua, villejä eläimiä ei saa ruokkia eikä niihin saa koskea, ja ympäristö tulee aina pitää puhtaana jätteistä korvaamattoman kasviston ja eläimistön vahingoittamisen välttämiseksi.
