Maanjäristystä seuraa murtumisen ääni ja lopuksi räjähdys. Näin Aridanen asukkaat huomasivat uuden tulivuoren syntyvän maan uumenista. Valtava jyrinä muutti La Palman saaren historian ja loi sille aivan uudet maisemat, pinnanmuodostuksen ja asukkaille uudenlaisen elämän.
Vaikka tämä ei itse asiassa ole mitään uutta. Tämä ilmiö on toistunut usein jo yli kolmen miljoonan vuoden aikana alkaen hetkestä, jolloin saari kohosi valtameren syvyyksistä. Edellinen purkaus saarella tapahtui 50 vuotta sitten. Tämän johdosta La Palman saari tunnetaan nimellä tulivuorten maa.
La Palman saaren ja Kanarian saariston alkuperä
Kanariansaarten vulkaaninen alkuperä johtuu saariston sijainnista Afrikan mannerlevyn ja Pohjois-Atlantin valtamerenalaisen maankuoren reunalla. Ensimmäisenä syntyi Fuerteventuran saari, vaikka kaikki saaret ovat kohonneet merestä noin 35 miljoonaa vuotta sitten oligoseenikaudella johtuen magman kohoamisesta planeetan sisäosia ja pintaa yhdistävien kerrosten välisten halkeamien kautta.
Saariston syntymäprosessi on hyvin yksinkertainen, mutta myös äärimmäisen kiinnostava. Vuosisatojen kuluessa merenalaisten purkausten muodostama laavakerros on kasvanut vähitellen kunnes se lopulta kohosi merenpinnan yläpuolelle muodostaen erilaisia ja vaihtelevia tulivuoria. Tämä prosessi kestää miljoonia vuosia ja se on itse asiassa edelleen käynnissä pääasiallisesti basalttipurkausten muodossa, joiden tuloksena syntyy pieniä Stromboli-tyypin tulivuoria.
Tulivuorten merkitys muinaisille alkuasukkaille
Muinaisten kanarialaisten alkuasukkaiden kulttuurissa oli olemassa Kanariansaaria uhkaava paha henki. Sitä voidaan verrata paholaiseen, ja sitä kutsuttiin nimellä Guayota. Alkuasukkaat yhdistivät tämän hahmon tuleen, tulivuori-ilmiöihin ja niiden aiheuttamaan tuhoon. Tämä paha henki asui maan alla, erityisesti Teide-vuoren syvyyksissä, jonka katsottiin olevan todellinen helvetti.
Aina 1900-luvulle saakka Kanariansaarilla käytettiin tyypillisesti pyhimysten nimiä uusien tulivuorten ristimiseen, kuten esimerkiksi San Antonion tulivuori. Kuitenkin viimeisen vuosisadan aikana on käytetty tavallisemmin alkuasukasperäisiä paikannimiä kullekin saarelle tyypilliseen tapaan uusien syntyvien tulivuorten nimien valintaan, kuten esimerkiksi Teneguían tulivuori. Vuonna 2021 tapahtuneella tulivuorenpurkauksella ei ole vielä virallista nimeä, vaikka sitä on alettu yhä useammin kutsua nimityksellä Tajogaite, joka on itse asiassa tulivuoren syntypaikan lähialueen nimi.
Tulivuoren purkauksen vaikutus La Palmalla
Alkujyrinän jälkeen tulivuoressa käynnistyi purkausprosessi, jossa tietyt reaktiot seurasivat toisiaan muuttaen täysin Valle de Aridanen laakson ja läheisten kuntien elämän.
Purkaus aiheutti 286,2 terawattituntia vastaavan energianpurkauksen (TWh), mikä on 1 000-kertainen määrä verrattuna energiaan, joka käytettiin La Palman saarella koko edeltävän vuoden aikana. Toisaalta taas pääkraatterin laavapatsas saavutti 600 metrin korkeuden ja pyroklastinen pylväs kohosi yli 9 000 metrin korkeuteen tiettyinä hetkinä.
Jokainen tulivuoren vähäisinkin vaihtelu tarkoitti valtavia muutoksia sen vaikutusalueella, erityisesti kartion läheisyydessä, aktiivisten laavavirtojen lähellä ja niiden ympäristössä johtuen tuhkasateesta ja pyroklastisesta tuhkapilvestä. Purkauksen 85 päivän aikana koko saarella tapahtui jatkuvia muutoksia, joiden myllerryksessä odotettiin ilmiön päättymistä ja toivottiin voivan aloittaa uusi elämä sosiaalisen ja taloudellisen elpymisen sekä kasvillisuuden ja biodiversiteetin palautumisen merkeissä aivan uudenlaisessa luonnon elinympäristössä.
Kiitokset Tri. Juana Vegas Salamancalle, Espanjan geologisen ja kaivosinstituutin perintöomaisuuden ja geodiversiteetin tutkimusryhmän koordinaattorille (Tieteellisen tutkimuksen johtava neuvosto) tämän artikkelin kirjoittamiseen annetusta yhteistyöstä.