Kanariansaarten vesillä elää yli 30 erilaista valaslajia, minkä johdosta se on ainutlaatuinen paikka maailmassa valaiden tarkkailuun. Tarkkailuretkillä voi nähdä yhden päivän aikana jopa yhdeksän erilaista valaslajia. Mutta miten voidaan yhdistää näiden merinisäkkäiden tarkkailun herättämä kiinnostus eläinten hyvinvointiin?
Ainutlaatuinen määrä erilaisia merinisäkkäitä koko maailmassa
Kanariansaaret ovat biodiversiteetin paratiisi: sieltä löytyy muun muassa 30 erilaista valaslajia. Tämän runsauden ansiosta Kanaria on ainutlaatuinen paikka maailmassa. Saariston maantieteellinen sijainti ja ainutlaatuiset valtameren ominaisuudet mahdollistavat eri valaslajien runsauden, jopa niin, että siellä on mahdollista tarkkailla jopa yhdeksää eri valaslajia yhden päivän aikana, mikä ei suinkaan ole mahdollista monessa paikassa maailmassa. Tarkkailuretkien aikana voi nähdä lyhyteväpallopäävalaita, harmaadelfiinejä, kaskelotteja, pullokuonodelfiinejä, Stenella frontalis -suvun delfiinejä, sinivalaita ja nokkavalaita.
Valaiden, delfiinien, kaskelottien ja nokkavalaiden tarkkailu tällä pienellä valtameren alueella on ensiluokkaisen tärkeä matkailunähtävyys. Kukapa ei haluaisi nähdä niitä lähietäisyydeltä? Kun näiden uskomattomien eläinten selkäevä työntyy esiin meren syvyyksistä, se on todellinen taianomainen ja ainutkertainen kokemus. Mutta tämä on myös haastavaa: miten voidaan yhdistää näiden merinisäkkäiden tarkkailun herättämä kiinnostus eläinten hyvinvointiin?
Rauhoitetut lajit
Nämä eläinlajit ovat rauhoitettuja itsehallintoalueen, kansallisen ja Euroopan lainsäädännön mukaisesti sekä Espanjan valtion ratifioimissa yleissopimuksissa, kuten Bonnin ja Bernin sopimukset. Kanariansaarilla on useita Natura 2000 -verkostoon kuuluvia erityisten suojelutoimien alueita.
”Useat näistä eläinlajeista ovat harvinaisia ja maailmalla vähän tunnettuja valtamerilajeja. Johtuen niiden läheisestä sijainnista rannikolla, ne ovat saaristossa kuitenkin helposti lähestyttäviä, minkä johdosta saaristo on ihanteellinen laboratorioympäristö näiden merinisäkäslajien tutkimiseen ja suojeluun”, muistuttaa Vidal Martín, Kanariansaarten valaiden tutkimusyhdistyksen (SECAC) johtaja.
Alusten liiallinen määrä
Elsa Jiménez, meriympäristön ja siinä elävien eläinlajien suojeluun keskittyneen yksityisen, voittoa tavoittelemattoman Cram-säätiön johtaja, kertoo, kuinka ”liiallinen alusten määrä valaiden elinpaikoissa voi vaikuttaa niiden elämään. Esimerkiksi eläinten välinen viestintä voi vaikeutua, sillä ne viestivät äänillä ja moottoreiden melu häiritsee niiden viestintää”. Eläimet voivat myös kärsiä stressistä, ja vaikka se kuulostaakin omituiselta, se voi aiheuttaa niiden törmäämisen erityyppisiin aluksiin, kuten lautat ja purjeveneet.
Valaiden hyvinvointi
Paratiisin suojelemiseksi tarvitaan vastuullista matkailua. Tämän johdosta Kanariansaarilla kaikilla valaiden vastuullista tarkkailua toteuttavilla yrityksillä on ”Sininen laiva” -tunnus. Tämä lippu, jossa on keltaisella pohjalla ”Sininen laiva” -tunnus, on todistus siitä, että alukset noudattavat vastuulliseen tarkkailutoimintaan liittyvää voimassa olevaa säännöstöä.
Tämän säännöstön mukaan vaaditaan, että alukset eivät aja valaiden lähellä ja että ne säilyttävät vähintään 60 metrin etäisyyden niihin. Alusten tulee myös sammuttaa moottorinsa, mikäli eläimet tulevat alusten lähelle. Uiminen valaiden kanssa, niiden ruokkiminen ja/tai kaikenlainen kanssakäyminen, esim. niiden koskettaminen, on kiellettyä.
Lisäksi jos tietyllä paikalla on useita aluksia, turvamääräykset ovat entistä ankarampia siten, että eläimet voivat jatkaa normaalia toimintaansa (liikkuminen, ruokailu jne.).
”Sininen laiva” -tunnus
Eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi on tärkeää valita yritys, jolla on ”Sininen laiva” -tunnus. Näillä toimilla pyritään lisäämään tietoisuutta meren ja sen elävien suojelun merkityksestä.
”Kaiken kaikkiaan – jatkaa Jiménez – tarkoituksena on kunnioittaa niiden elinympäristöä”. Ja tätä varten tulee noudattaa määräyksiä, kuten ”Sininen laiva” -tunnuksen omaavat yritykset tekevät, mutta matkailijoiden on myös tärkeää huomioida niinkin pienet ja itsestään selvät teot, kuten se, että valtamerta ei käytetä roskakorina. Sillä kaiken kaikkiaan ympäristöä kunnioittava matkailu alkaa meistä jokaisesta itsestämme.